VERKOSTOPUOLUSTUS - QUO VADIS?

Quo Vadis, Domine? - Legendan mukaan keisari Neron vainoja paennut apostoli Pietari esitti tämän kysymyksen Jeesukselle kohdattuaan tämän Via Appian varrella. Jeesuksen vastattua menevänsä Roomaan uudelleen ristiinnaulittavaksi, Pietari kääntyi, palasi Roomaan ja kärsi siellä marttyyrikuoleman.

Suhteellisen mahtipontinen alku blogissani johtunee kahdesta syystä. Ensinnäkin meillä oli tilaisuus vaimoni kanssa pääsiäislomalla vierailla Via Appialla. Toiseksi verkostopuolustuksesta ja sen eri nimivariaatioista on puhuttu jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta vieläkin vallitsee epätietoisuus siitä mistä oikeastaan on kyse. Haluan seuraavassa valottaa hieman sitä, miten puolustusvoimissa verkostopuolustusta on kehitetty, ja mitä se johtamisjärjestelmäalalla tarkoittaa.

Puolustusvoimissa verkosto­avusteista toimintaa alettiin voimaperäisesti kehittää vajaa parikymmentä vuotta sitten yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Liikkeelle lähdettiin taktisen tason yhteensopivuudesta. Vuonna 1995 hallitus teki päätöksen kaikkien turvallisuusviranomaisten kannettavien päätelaitteiden integroinnista. Päätöksen taustalla oli rahansäästö, mutta samalla se loi mahdollisuuden täysin erilaiseen yhteistoimintaan. Tänään meillä on maan kattava mobiili viranomaisverkko. Se ei tue ainoastaan viranomaisten toimintaa vaan myös energiahallintoa ja yksityisten yritysten rahansiirtoa. Suomi on käyttänyt järjestelmää myös kansainvälisissä operaatioissa Bosniassa ja Kosovossa. Tämä rohkaisi jatkamaan yhteistä tekemistä edelleen.

Muutama vuosi myöhemmin luotiin ensimmäinen operatiivisen tason yhteiskäyttöjärjestelmä. Kysymyksessä oli merellisen toimintaympäristön tilannetietoisuuden kehittäminen. Jälleen vaikuttimena oli rahansäästö. Hallitus ei sallinut sitä, että puolustusvoimat, rannikkovartiosto ja merenkulkuhallitus kehittäisivät omia tutkiaan, viestintäverkkojaan ja informaatiojärjestelmiään. Sen sijaan luotiin yhteinen reaaliaikainen tilannekuvajärjestelmä kaikille edellä mainituille viranomaisille.

Vastaavalla tavalla kuin mobiilista viranomaisverkosta, tästäkin suomalaisesta yhteistyömuodosta tehtiin vientituote. Nykyisin melkein kaikkien Itämeren valtioiden kesken jaetaan yhteistä meritilannekuvaa. Mallia testattiin myös yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, ja se otettiin erääksi osa-alueeksi Naton toimintojen kehittämisessä.

Ensimmäinen askel strategiselle tasolle otettiin noin kymmenen vuotta sitten. Syntyi ajatus kaikkien turvallisuusviranomaisten yhteisestä viestiverkosta. Ratkaisu perustui maanlaajuiseen fyysiseen infrastruktuuriin, jonka rungon muodostaisi puolustusvoimien viestintäverkko. Strategian mukaisesti puolustusvoimat operoisi fyysistä yhteyttä ja muut viranomaiset liittyisivät verkkoon loogisesti ja/tai käyttäisivät yhteisiä informaatioteknologisia palveluita. Salaiset ja varmennetut yhteydet toimisivat täysin erillään yleisestä internetistä, ja niitä operoitaisiin vastaavan viranomaisen toimesta.

Tätä kansallista strategiaa myötäillen puolustusvoimat aloitti omien verkkojensa rationalisoinnin. Luotiin kokonaisvaltainen ohjelma, jonka lopputuloksena hallinnollinen ja operatiivinen verkko erotettiin toisistaan. Näin luotiin perusta tuleville yhteisille ratkaisuille.

Seuraava suuri askel oli eheän arkkitehtuurin laatiminen ja kyky järjestelmien järjestelmän hallinnointiin. Arkkitehtuurityön onnistuminen oli oleellinen osa verkostoavusteisuuden kehittämisessä. Aikaisemmin puolustusvoimien viestintäverkot olivat olleet erillisiä hajanaisia kokonaisuuksia. Tänään meillä on hyvä kontrolli verkosta, ja sitä voidaan konfiguroida puolustusvoimien muuttuvien vaatimusten mukaisesti.

Kolmas strategisen tason päätös oli luoda operatiivinen yhteistoimintakyky, jonka avulla voidaan siirtyä viestiverkkojen yhdistämisestä yhteiseen tilannetietoisuuteen. Tämä tapahtui johtamisen kehittämisohjelman kautta.  Puolustusvoimissa oli keskeistä toteuttaa ensin operatiiviseen tason integrointi ennen siirtymistä taktiselle tasolle. Eli ylin sotilasjohto siirtyi aluksi käyttämään yhteisiä järjestelmiä.

Seuraavaksi integroitiin kaikki operatiiviset loogiset verkot. Tavoitteena oli yhtäältä rahansäästö toisaalta puolustushaarojen verkkoyhteyksien parantaminen. Tätä varten tuotettiin standardisoitu liityntälaite. Viidestä erillisestä loogisesta verkosta ja viisistä erillisistä liityntäpisteistä luotiin yhdistetty verkko. Maa-, meri- ja ilmavoimat sekä johtamis- ja tiedusteluala sai viisi kertaa enemmän liityntäpisteitä kuin niillä oli ollut aiemmin. Operatiivinen hyöty oli ilmeinen.

Verkkojen yhdistämisen jälkeen aloitettiin informaation yhteensopivuusohjelmat. Datan integrointi mahdollistaa organisaation joustavamman toiminnan ja helpottaa puolustusvoimia sen uudistusprosesseissa. Alussa budjetointiin ja materiaalihallintoon keskittyvästä toiminnanohjausjärjestelmästä ollaan siirtymässä kokonaisvaltaiseen puolustushaarat ja toimialat käsittävään operatiiviseen joukkojen generointiin.

Kolmisen vuotta sitten aika oli kypsä kaikkien turvallisuusviranomaisten kokonaisvaltaisen kansallisen turvallisuusverkon rakentamiseksi. Parhaillaan verkkoa rakennetaan vauhdilla, ja se valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Informaatioteknologian nopea kaupallinen kehitys mahdollisti palvelukeskeisen arkkitehtuurin rakentamisen myös puolustusvoimille. Tämän hankkeen kautta olemme oppineet sofistikoidun tavan kehittää omaa informaatio- ja kommunikaatiotek­nologiaamme. Olemme kyenneet kehittämään operatiivisen johtamisen prosesseja aidon integroidun rinnakkaisen suunnittelun mukaisesti. Ensimmäistä kertaa puolustusvoimien historiassa kaikki puolustushaarat voivat suunnitella yhdessä, harjoitella yhdessä ja tarvittaessa taistella yhdessä saman operatiivisen johdon alla tietoteknisesti tuettuna.

Kun laskeuduimme operatiiviselta tasolta takaisin taktisten järjestelmien kehittämiseen, laadimme yhteensopivuustutkimuksen ymmärtääksemme mitä integrointi vaatii onnistuakseen. Tutkimus johti ohjelmiin, jotka ovat parhaillaan käynnissä. Niihin kuuluu muun muassa ilmavoimille ja merivoimille hankittavat datalinkit. Lisäksi kehitämme uutta yhteistä sanomanvälitysjärjestelmää kaikille puolustushaaroille ja aselajeille. Olemme myös osallistuneet kymmenen vuoden ajan kansainväliseen tutkimukseen ja kehitysohjelmaan, joka tähtää langattoman runkoverkon implementointiin. Se rakennetaan kotimaisten ohjelmistoradioiden perustalle. Jälleen kerran laaja-alainen yhteistyö on ollut avain tämän ohjelman menestykseen.

Viimeinen vaihe tähän mennessä verkostoavusteisen toiminnan kehittämisessä on ollut työkalujen ja toimintojen tuominen osaksi arkipäivän johtamis-, kokous- ja tiimityötä. Eräs vaatimus on niiden laajennettavuus kaikille johtamistasoille niin rauhan kuin sodan aikana. Ottamalla käyttöön kaikkein uusimpia välineitä ja käytänteitä pystymme saamaan aina käyttöömme parhaan tietämyksen, sijaitsi se sitten missä osassa puolustusvoimia tahansa. Virtuaalisuus ja verkostotyöskentely tuovat johtajat ja asiantuntijat lähemmäksi toisiaan.

Mihin suuntaan olemme menossa verkostopuolustuksen kehittämisessä? Tähän mennessä olemme hyödyntäneet täysimääräisesti Mooren lakia, joka tarkoittaa tieto- ja informaatioteknologian sukupolven uudistumista kerran kahdeksassatoista kuukaudessa. Internet taasen mahdollistaa ja todistaa Metcalfen lain toimivuuden. Sen mukaan verkostotyöskentelystä saatava hyöty on verkoston solmujen lukumäärä potenssiin. Voisi jopa sanoa, ainakin potenssiin. Se luo perustan jatkointegroinnille ja yhteistoiminnalle.

Verkostoavusteisen puolustuksen tulevaisuus heijastuu joukkoistamisessa, tai kuten itse mieluummin ilmaisisin, joukkoälyllistämisessä (crowdsourcing) sekä massojen verkostotyöskentelyssä (mass collaboration). Näissä tavoitteena on saada käyttöön kaikki olemassa oleva relevantti tieto, ei vain sotilaallisista rakenteista, vaan koko yhteiskunnasta. Tässä suhteessa sosiaalisen median tekniikat näyttävät meille tietä eteenpäin. Niiden avulla kognitiivisesta ulottuvuudesta tulee osa puolustusta, vastaavalla tavalla kuin informaatioulottuvuudesta tuli osa puolustusta parikymmentä vuotta sitten.

Taaksepäin katsottaessa kehittäminen olisi voinut olla nopeampaakin, mutta kaikki organisaatiot vaativat oman aikansa uuden oppimiseen, ja suomalainenhan ei usko ennen kuin näkee. Tämä pätee etenkin monimutkaiseen informaatioulottuvuuden digitaaliseen maailmaan. Kysymys ei ole pelkästään teknologisista haasteista vaan inhimillisistä asioista. Verkostopuolustus vaatii luottamusta, pelkojen voittamista ja osaamista. Mikäli näitä esteitä ei murreta, jatkamme työtämme siiloissa. Vertauksellisesti pelaajat voittavat otteluita, mutta joukkueet voittavat mestaruuksia.

Valitettavasti tästä blogista tuli näin pitkä, koska minulla ei ollut aikaa tehdä lyhyempää. Toisen version voitte lukea uusimmasta Viestimieslehdestä. Hyvää kesän odotusta kaikille!