lauantai 7. huhtikuuta 2012

PÄÄSIÄISEN RUNOBLOGI

Synnyin kylmän sodan aamuun  
Pohjanmaahan punaiseen,
sitten äiti laittoi kouluun 
Hämeen syksyyn kuraiseen.
Kesät kuljin ahon laitaa, 
ilman kaatamatta aitaa
perille en aina päässyt
itsestäin.



Otin Viidan takaa Juicen 
mukaan matkaa ohjaamaan,
opin kielen ehkä toisen 
sekä mielen muuttamaan.
Jälkeen suurten sateiden 
satoi lunta
nukuin talviunta
kainalossas’ uuteen
kevääseen.

Mistä tulen sinne menen,
kuiskaten karjahtelen.
Huuto hukkuu vastatuuleen kosteaan,
taas toisinaan –
rakastan vaan.

Väsyn ehkä kesken yötä 
mutt’ en koskaan aiemmin,
kun mua rakkaudellas’ syötät 
jaksan paljon kauemmin.
Joskus tuttuun uneen herään,
silloin rohkeuteni kerään
ja puran kaikki
mitä pidän sisälläin.


Mistä tulen sinne menen,
kuiskaten karjahtelen.
Huuto hukkuu vastatuuleen kosteaan,
taas toisinaan – 
rakastan vaan.

Hyvää pääsiäistä kaikille blogini lukijoille.