Minulla oli eilen tilaisuus pitää alustus vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnassa aiheena puolustusvoimauudistuksen nykytila näkökulmana vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Puolustusvoimauudistuksen toteutusperiaatteen yhtenä strategialinjana on kehittyvä verkottuminen. Onnistuakseen se vaatii vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistamista ja koko yhteiskunnassa olevan osaamisen hyödyntämistä. Tuloksena toivomme saavutettavan toimintamallin, jossa kaikki verkostotoimintaan osallistuvat hyötyvät ja yhteys kansalaisiin vahvistuu.
Keskustelua alustukseni jälkeen herätti etenkin se, miten tähän tavoitteeseen yhdessä päästäisiin. Aktiivitoimijoiden ja järjestöjen sitouttaminen nähtiin tärkeänä. Tätä silmällä pitäen puolustusvoimat tuleekin järjestämään seminaarin kuluvana keväänä, jossa eri osapuolten ajatuksia tullaan kuulemaan ja ottamaan huomioon uudistusta eteenpäin vietäessä.
Viime viikolla julkaistiin sopivasti Sitran rahoittama raportti "Ominvoimin - mutta yhdessä". Se käsittelee hienosti sitä, millä tavalla voisimme yhdessä saada aikaan enemmän. Suomalaisilla on jo perinteisesti kyky talkootoimintaan. Ulkomaisessa uudiskielessä puhutaan termistä ’crowdsourcing’, Käsitteelle keksitään parhaillaan kuumeisesti suomenkielistä käännöstä – esitän siis yksinkertaisesti jalkaväkiupseerin logiikalla talkoita Välineet muuttuvat, mutta kyse on laajasti ymmärrettynä samasta asiasta.
Tätä perään kuuluttaa myös raportin kirjoittajat. Heidän eräs keskeisimmistä suosituksista ovat virkamiesten ja kansalaisten uuden liiton rakentaminen. He esittävät, että sekä talkootoimijat että virkamiehet pyrkivät kohtaamaan toisiaan entistä tarmokkaammin. Tästä kansalaisen ja hallinnon liitosta syntyy uusi yhteisen toiminnan kulttuuri ja alue. Siinä perinteisen palvelutuotannon ja päätöksenteon ohella hallinto voi toimia yhä enemmän alustana, joka ottaa ihmiset mukaan suunnittelemaan ja päättämään sekä mahdollistaa heidän yhteistoimintaansa. Mitä tämä tarkoittaisi teidän mielestänne puolustusvoimauudistusta rakennettaessa?
Mutta ennen mahdollista kommentointianne - ulkoilemaan upeaan kevätsäähän!
Harri: "enemmän alustana, joka ottaa ihmiset mukaan suunnittelemaan ja päättämään sekä mahdollistaa heidän yhteistoimintaansa."
VastaaPoistaEnsin kommentti/ tarkennus käsitteisiin liittyen. Mielestäni kun puhutaan talkoista (crowdsourcing), niin päättämisellä tässä tapauksessa tarkoitetaan yksittäisen henkilön päätöstä, osallistuuko hän työntekoon vai ei.
Se, että päätetään yhteisistä asioista (esim. mitä töitä talkoilla tehdään), on demokratiaa tai verkkodemokratiaa.
Käsitteiden erottelu on olennaista, koska talkoiden ydin on nimenomaan siinä, että saadaan ihmiset tekemään yhdessä työtä. Mitä tai millaista työtä ja millaisilla insentiiveilla ei ole niinkään talkoiden ongelmakenttään kuuluva, vaan enemmänkin johtamisongelma.
Näin ollen talkoot pelkistyy nimenomaan alustaksi, joka mahdollistaa yhteistyön, ja työtehtävistä päättäminen ja ihmisten motivointi yhteistyöhön tietyn tehtävän suorittamiseksi on johtamista, joka voi pohjautua demokraattiseen tai johonkin muuhun päätöksentekojärjestelmään.
Ymmärrän asian samalla tavalla. Yhdessä tekeminen verkostossa, oli se sitten virtuaalista tai kasvokkain toteutuvaa, perustuu aina osallistujien omaan tahtoon. Yhteisen teeman synnyttäjän tehtävänä on luoda sellaiset olosuhteet (eli alusta), jotta se mahdollistaa ja motivoi osallistujia toimintaan.
PoistaJos puhutaan talkoista (crowdsourcing) niin silloin luonteva asetelma olisi, että virkamiehet, hallinto, vastaisivat edellisessä kommentissani kuvaamastani johtamisongelmasta, eli määrittäisivät tehtävät, joita talkoilla yritettäisiin ratkaista, ja niitä tukevat insentiivit työntekijöille. Tällainen hallinnon ja kansalaisten uusi liitto olisi luontevaa rakentaa modernin tietoyhteiskunnan keinoin. Toisin sanoen talkoot olisi tietojärjestelmä, joka mahdollistaa ihmisten yhteistyön. Jos halutaan luoda uusia vaikuttamismahdollisuuksia itse päätöksentekoon talkoilla suoritettavista tehtävistä, niin edellä mainitsemani määrittelyn mukaan kyseessä on demokratiakysymys, jota en tässä nyt käsittele.
VastaaPoistaJotta työtehtävien koordinointi onnistuisi ja jokaiselle tehtävälle löydettäisiin osaavat tekijät, pitäisi asiakkaan tarpeet, eli virkamiesten määräämät tehtävät, purkaa tietojärjestelmässä vaatimuksiksi kolmella eri dimensiolla: maantieteellisesti, osaamisen suhteen ja tarvittavien materiaalisten resurssien (valmistusmateriaali, työkoneet jne) suhteen. Maantieteellinen dimensio tarkoittaa, onko jokin tehtävä sidottu tiettyyn paikkaan, vaatiiko se liikkumista vai voiko sen tehdä virtuaalisesti tai etätyönä.
Nämä kolme dimensiota ovat riittävät määrittämään, millainen työntekijä voi tehtävän suorittaa ja toisaalta ne myös kertovat työntekijälle, onko hän kykenevä ja halukas suorittamaan työtehtävän. Halukkuuteen tosin vaikuttaa myös tehtävästä saatava kompensaatio, joka on itsestään selvästi johtamisongelma.
Kun osaaminen, paikka ja materiaali irrotetaan toisistaan, niin se mahdollistaa talkoohengen mukaisesti tehtävän pilkkomisen pienempiin osiin sekä joustavan ja tehokkaan työvoiman käytön. Erikoiskoulutuksen saanut eläintenhoitaja voisi keskittyä öljyn tahrimien merilintujen puhdistamiseen, kun taas tavallisen ajokortin omaava naapuri voi kuljettaa tarvikkeita autollaan ja eläinlääkäri antaa puhelimitse ohjeita vaikeimmin loukkaantuneiden lintujen hoitamiseksi. Tai verraten Tuntemattomaan Sotilaaseen, Rokka voi keskittyä käyttämään Suomi-konepistoolia ilman, että tarvitsee huolehtia lippaiden täyttämisestä ja a-tarvikkeiden rahtaamisesta.
Kuljetat ajatusta hyvin eteenpäin konkreettisten ratkaisuehdotusten kautta. Tärkeintä on voittaa vielä perushaaste: "Collaboration is a culture. It´s not a set of tools".
VastaaPoistaTotta! Insinöörillä on aina vaarana keskittyminen työkaluihin eikä toimintatapojen todelliseen muutokseen. Tässä tapauksessa se vielä korostuu, sillä tiedon jakamista on vaikea millään muodollisella prosessilla pakottaa.
PoistaOrganisaation kulttuurin ymmärtämisessä oma suosikkini on Edgar H. Scheinin klassikko The Corporate Culture - Survival Guide. Harvinaisen selkeästi kirjoitettu teos tältä alalta. Ei tarvitse olla humanisti ymmärtääkseen perussanoman. Lyhyesti sanottuna kulttuuri syntyy ja kehittyy onnistumisten kautta eli sellaisten tekojen kautta, jotka saavat aikaan positiivisen palautteen.
Maanpuolustus on menneessä maailmassa nimenomaan aseiden ja sotilaiden varaan rakentunutta toimintaa. Nykyisessä maailmassa kriisitilanne on tavallaan jatkuva ja maanpuolustus tapahtuu myös kamppailuna mielikuvista, informaatiosta ja toimivasta infrastruktuurista. Tämän blogin rivien välistä ja riveiltäkin on luettavissa PV:n ymmärtävän muutoksen. Se miten kyber- ja informaatiomaanpuolustus järjestetään, onkin sitten se iso kysymys. Liike-elämässä on ratkaisuja etsitty jo pidemmän aikaa:
VastaaPoistahttp://www.nytimes.com/2005/11/01/business/01walmart.ready.html?pagewanted=all
Haasteet ovate yhtenevät ja kokonaisvaltaista otettta tarvitaan. Koko yhteiskunnan tietotaito tärkeää ottaa mukaan.
Poista