lauantai 18. helmikuuta 2012

MIKSI...MIKSI...MIKSI?

Kyllä sosiaalista mediaa nyt hypetetään? Puolustusvoimiinkin tilattiin oikein huipputason analyytikko Anthony J. Bradley tutkimuslaitos Gartnerista julistamaan tätä ilosanomaa. Aluksi kuulimme, että sosiaalinen media ei ole wikipedia, youtube, myspace, twitter, linkedIn tai facebook. Mikä se sitten on? Niin, kertokaa te se minulle.

Tähän kehoitukseen kiteytyy koko sosiaalisen median idea. Esimerkiksi Facebookia ei luonut Mark Zuckerberg, vaikka hänestä upporikas nuorimies tulikin, vaan sen loi sovelluksen ympärille muodostetut yhteisöt. Meitä on siellä tänään noin 800 miljoonaa. Samalla kertaa käytössä olevia puhelimia (yhä useammin ns. älypuhelimia) tulee tänä vuonna olemaan enemmän kuin maailmassa on ihmisiä! Kaikki edellä mainitut sosiaalisen median sovellukset ja puhelimet (tai päätelaitteet kuten me ”ICT-ammattilaiset” sanomme) ovat vain mahdollisuuksia ’parempaan’ elämään, mutta vain, jos me niin haluamme.

Minä haluaisin poistaa suomen kielestä sanan ’kustannustehokkuus’. Tai jos sitä kustannussyistä on pakko käyttää, sen rinnalle tulisi yhtä vahvalla painotuksella tuoda ’inhimillinen tehokkuus’. Uuden informaatioteknologian käyttöönottoon sisältyy aina hurjia kustannustehokkuusvaateita, mutta niitä ei välttämättä tule, jos emme samalla paranna inhimillistä tehokkuuttamme. Miten väärin me teemmekään tietotyötä tässä ns. tietoyhteiskunnassa: kiire, kiire, kiire, palaveri, kokous, palaveri, vielä kaksi tuntia sähköpostien selailua, ja päivä on pulkassa ;) Yhtään en ehtinyt kyllä mitään ajatella, mutta näillä mennään. Lihaa luiden ympärille samasta aiheesta saatte tästä tällä viikolla julkistetusta ja liian vähälle huomiolle jääneestä Työväen teatteri-raportista.

Kysymys on siis tietotyön tekemisestä teknologian kehityksen suomilla uusilla välineillä eri tavalla kuin sitä tehtiin maatalous- ja teollisuusyhteiskunnassa. Jottei asiaa ymmärrettäisi väärin, meillä on edelleenkin ja toivottavasti myös jatkossa maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan töitä. Niiden töiden tekeminen on usein järkevää tehdä hyviksi koetuin keinoin uusilla teknologisilla innovaatiolla höystettyinä.

Kokouskäytäntöjen tulee muuttua. Puolustusvoimissa video- ja omalla työkoneella käytävät Sametime-neuvottelut ovat jo arkipäivää. Niiden käyttöönotto on jo sinällään tuonut asioiden käsittelyyn jäntevyyttä. Jatkossa kokoukset ja palaverit tulisi ymmärtää vieläkin paremmin jatkumona muuhun työhön.

Kokousten valmisteltujen alustusten tulisi olla nähtävissä/kuultavissa youtube/spotify-sovellusten mukaisesti organisaation tietovarannossa jo hyvissä ajoin ennen kokousta. Koko työyhteisö on saanut tutustua materiaaliin ´päätelaitteellaan´ joko töissä, kotona tai vaikkapa lenkillä. Niiden, jotka eivät ole näin menetelleet, on turha tulla kokoukseen tuhlaamaan muiden aikaa, koska siellä keskustellaan suoraan asiaa. Videon/audion tehnyt henkilö voi olla asiantuntijana mukana keskusteluissa.  Kokousten välillä kustakin käsitellystä aiheesta on avattu keskustelufoorumi, johon voidaan tuoda ajatuksia koko yhteisön toimesta. Tämä pitää yllä tilannetietoisuutta asian etenemisestä ja tuo lisää ideoita aiheeseen koko kentältä, ja ehkä myös palomuurien ulkopuolelta, jos asia ei ole sensitiivinen.

Myös sähköpostin käyttö tulee lähitulevaisuudessa radikaalisti vähenemään, ja se onnistuu parhaiten ottamalla yrityksessä käyttöön laajasti kaikki sosiaalisen median tekniikat. Alla oleva Youtube-video kertonee, että se on mahdollista aikaan ja paikkaan sitomatta.


Alussa mainitsemani Anthony J. Bradleyn ydinasiat alustuksissaan olivat 1) Sosiaalisen median käyttöön otossa keskeisintä on johtajuus 2) Sosiaalinen media on vain pieneltä osaltaan viestintää, pääasissa se on yhdessä tekemisen vahvistamista 3) Sosiaalista mediaa käyttöön otettaessa pitää aina miettiä, mikä on kulloinkin koko homman tarkoitus (purpose, purpose, purpose), joilla vastataan kysymyksiin MIKSI… MIKSI…MIKSI?

19 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus ja aitoa pohdintaa, Harri! Muutama lyhyt kommentti. Todellakin käsitteen ’sosiaalinen media’ kohdalla on valtavasti sumeutta. Hyvä, että somea määritellään ja jo hyödynnetään PV:ssä, ja että ICT-yksikkö on hankkeessa mukana. Turhan monessa organisaatiossa some kaadetaan yksin markkinoinnin ja/tai viestinnän harteille ja saattaa helposti jäädä yksisuuntaiseksi myyntimonologiksi ja korporaatioviestinnäksi. Toisaalta kovin siilomaisen organisaation on vaikea toimia ns. ulkoisessa somessa, kun sisäinenkään ei toimi. Sähköpostista viestinäkanavana en voi kiihtymättä edes kirjoittaa...

    Pidän ehdotuksestasi; inhimillinen tehokkuus kustannustehokkuuden rinnalle tai sijasta. IT-palvelujohtamisesta tuttu kolminaisuus, People & Process & Technology, sopii varsin hyvin myös some-maailmaan. Työkalujen/kanavien valinnan ja prosessikehityksen rinnalle on syytä tiukasti nostaa toimijat eli ihmiset. Yhtälö ei toimi parhaillakaan some-työkaluilla ja hienoilla prosesseilla, jos ihmiset eivät niitä toteuta tietotyössään. Jakamisen kulttuurista ei voi puhua liikaa. Tiedon panttaaminen ei toivottavasti enää kauaa ole valtaa, tiedon jakamisen soisi olevan.

    Kiitos vielä Luisin videosta / muistutuksesta! Minulla oli hiljattain ilo tavata Luis Suarez henkilökohtaisesti, erittäin vahva uuden tietotyön viesti välittyi. Laillasi suosittelen Luisin erinomaista blogia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riitta. Kulttuurinmuutoskysymykset ovat aina kaikkein haasteellisempia paradigmamuutoksen aallon harjalla. Ainoa keino lienee lähestyä ongelmaa "vapaaehtoisen pakon" kautta, jolloin koetaan henkilökohtaisesti uusien prosessien konkreettiset hyödyt.

      Tapasin myös itse Luisin hänen Suomen vierailullaaan ja otin blogikirjoitukset seurantaan. Hyvää pohdintaa.

      Poista
  2. Erinomainen kirjoitus taas kerran Harrilta! Pohdin (osin) samaa asiaa omassa blogikirjoituksessani tänään, http://www.sulava.com/2012/02/tyovaen-teatteria-vai-iloista-tietotyota/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Akipekka. Kehotan kaikkia lukemaan myös sinun blogisi, joka tuo myös konkreettisia esityksiä tietotyön tekemisen parantamiseksi.

      Poista
  3. Hyvä juttu, Harri. Meidän pitäisi arvostaa toistemme fyysistä läsnäoloa aivan uudella tavalla. Palaverit joihin ihmiset tulevat päivittämään mitä viime aikoina on tehty, eivät ole kaukana Facebook-tyyppisistä statuspäivityksistä - jotka on järkevämpää tehdä verkossa. Niiltä osin palaveri on hyvä, kun jonkin asian eteneminen vaatii kasvotusten tapaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teemu. Kyllä, ja lisäksi inhimillistä tehokkuutta voidaan parantaa lyhentämällä palaverien pituuksia keskittymällä suoraan ajatuksenvaihtoon teemasta.

      Poista
  4. Hyvä juttu ja hienoa että näistä teemoista aletaan kirjoittamaan päivittäisen käytännön työn ja työnkulkujen näkövinkkelistä. Tähän olisi mielestäni syytä panostaa "hypetyksen" sijaan jotta konkreettiset hyödyt tulisivat paremmin ymmärretyiksi. Yhteisöllisyyttä hyödyntävät työkalut kun ovat jo työyhteisöissä eri muodoissa arkipäivää.

    Aiheesta keskustellaan edelleen mielestäni hieman liikaa vain tietotyöhön liittyvänä ilmiönä vaikka yhteisöllisyyden tuomat hyödyt ovat universaalit. Otettakoon esimerkkinä tässä tuore blogaukseni korjausrakentamiseen liittyen ja mitä konkreettisia hyötyjä siellä on saatu aikaan. http://blogi.cennoapp.com/2012/01/tuottavuustyokalu-osana-tyonkulkua-osa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Henri. Myös sinun blogissasi konkreettisia esityksiä parempaan projektinhallintaan.

      Poista
  5. Atoksella, ollaan menossa kohti "zero-email" tavoitetta. Lähde: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2067520/One-biggest-IT-companies-world-abolish-emails.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä konkreettinen esimerkki siitä, että Luis Suarez on oikealla tiellä.

      Poista
  6. A.Appadurai ja C. Breckenbridge puhuvat verkottuneesta julkisuudesta (networked publics), jossa ihmiset ovat esillä ja muokkaavat identiteettiään. Internet ja sosiaalinen media vaativat käyttäjiltään kuitenkin eettistä tajua muun muassa julkisen ja yksityisen rajojen rikkouduttua. Julkinen ja semijulkinen käyttäytyminen, kommentointi ja itsensä esittäminen vaativat laajempaa kansalaisnäkökulmaa ja vastuulisuutta kuin yksityinen heittely kavereiden kesken. Tämä vastuulisuus ja eettisyys jää helposti huomaamatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat eräitä keskeisimpiä asioita edelleen pohdittavaksi: vastuullisuus ja eettisyys netissä. Pitää tutustua Appadurain ja Breckenbridgen ajatuksiin.

      Poista
  7. Kiitos kirjoituksesta! EVAn raportti on omissa silmissäni vilahdellut aika hyvin linkkinä somessa, mutta onko se vain saarnaamista kuorolle? Tarvittaisi uskottavia muutoksia organisaatioissa ja niiden johtamistavoissa, ja niille näkyvyyttä jotta ideat alkavat levitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija, Atoksella(kts. yllä) näyttää olevan suunnitelma sähköpostin roolin muuttamisesta sosiaalisen median tekniikoiden suuntaan. Kulttuurimuutoksen läpivienti suuressa organisaatiossa kestänee keskimäärin viisi vuotta, jonka jälkeen se on sitoutuneesti käytössä kaikkien jokapäiväisessä toiminnassa: ideointi - esisuunnittelu - suunnittelu - rakentaminen - käyttöönotto...

      Poista
    2. Tuija + muut: Tässä olisi hyvä tilaisuus ryhtyä sanoista tekoihin! Tässä blogissa ja kommenteissa on jo esitelty muutama hyvä "success story". Niihin hieman tarkemmin tutustumalla ja ideaa jalostamalla voisi hyvin kehittää selkeän ja toimivan konseptin, jolla kaivattua muutosta voisi alkaa toteuttaa eri organisaatioissa.

      Miksi me kukin taistelemme samojen ongelmien parissa yksinämme, kun voisimme tehdä tämän yhdessä ja kenties samalla saada taas Suomen tietoyhteiskuntien kärkikastiin? Näettekö te muutkin tämän saman mahdollisuuden? Kuka olisi halukas pohtimaan ideaa syvemmin yhdessä?

      Poista
  8. Olen sähköpostin vähenemisestä tismalleen samaa mieltä. Omassa yrityksessäni sisäiseen viestintään ei käytetä enää sähköpostia ja siihen on monia syitä (http://www.gemilo.com/yritysblogi/sahkoposti-sisaisessa-viestinnassa-hukkaa-aikaa-ja-rahaa/). Tuntuisi todella vaikealta palata aikaan, jolloin työhön liittyvät keskustelut, ehkä jopa tehtävät olisi pitänyt etsiä sähköpostista.

    Toki uusien työkalujen kanssa pitää edelleen jaksaa hakea parhaita mahdollisia toimintatapoja, joita soveltaa, ja silloin tällöin myös muistuttaa valituista käytännöistä osallistujille, mutta silti - muutos todellakin kannatti.

    Kuten blogissa Harri toteat, työkalut tarjoavat "mahdollisuuksia ’parempaan’ elämään, mutta vain, jos me niin haluamme". Käyttöönoton jälkeen kannattaakin jättää vielä aikaa ja resurssia työntekijöiden motivointiin, niin työkalut saa parhaaseen mahdolliseen hyötykäyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, blogissasi on aika vakuuttava luettelo sähköpostin 'haitallisuudesta' tuottavuuteen ja jopa tietoturvaan. Jos Gemilo on ollut jo pari vuotta uudessa moodissa, olisi hyvä kuulla enemmänkin kokemuksistanne asian suhteen (Lessons Learned - Best Practises).

      Poista
  9. Sähköpostin ongelmia mielestäni liioitellaan. Se ei ehkä ole aina optimaalisin väline, mutta riittävän hyvä vaihtoehto. Uskon, että menneinä vuosina sähköposti on lisännyt yrityksissä tuottavuutta ja kommunikointia merkittävästi. Valitettavasti sähköpostin ominaisuudet eivät ole kehittyneet nykyisen viestimassan edellyttämälle tasolle - aikoinaan oli ainakin yritelmiä liittää sähköpostiin älykäs viestien analysointi, arkistointi ja hakutoiminto.

    Sosiaalisen median työkalut varmasti tuovat uutta avoimuutta ja uusia mahdollisuuksia kommunikointiin. Samalla kuitenkin tiedon määrä lisääntyy merkittävästi ja sitä jakautuu yhä useampiin paikkoihin eri formaateilla. Lisäksi kaikkea tietoa ei voi jakaa kaikille eli edelleen tarvitaan privaattiryhmiä tms. Toisaalta avoin kommunikointi tosiaan vaatii monelta organisaatiolta kulttuurimuutosta, joka tunnetusti ei tapahdu hetkessä.

    Pahimmillaan sosiaalinen media voi tulevaisuudessa tuottaa kertaluokkaa suurempaa infoähkyä kuin sähköposti, mutta paljon nopeammassa ajassa. Toivotaan, että olemme oppineet sähköpostin suosion aiheuttamasta haasteesta ja saamme fiksuja työkaluja haluamamme tiedon seulomiseen kaikesta viestinnästä.

    Odotan jo pelolla ensimmäisiä palaverikutsuja, jotka edellyttävät videon katselua tai äänityksen kuuntelua ennen osallistumista. Pikalukutekniikalla selviää monen palaverin ennakkomateriaalista, mutta pikakatselusta tai -kuuntelusta en ole vielä kuullut:-)

    VastaaPoista
  10. Japi, totta haastat siinä mielessä, että kaikki muutos tulee tapahtua ihmisten aiemmin omaksumissa toimintatapamalleihin sitoen. Topi Sukari menestynee myös jatkossa ihan ok ilman, että hän käyttää edes nettiä. Tiedän muitakin esimerkkejä. Etenkin yritysjohdon ICT-palvelut tulee olla aina heidän vaatimustensa mukaisia.

    Videot ja podcastit esitin provokatiivisesti - youtube-palveluita ei ole käytetty yrtityksissä riittävästi hyväksi esimerkiksi eri manuaalien korvikkeena.

    Keep on challenging...

    VastaaPoista