Tähän kehoitukseen kiteytyy koko sosiaalisen median idea. Esimerkiksi Facebookia ei luonut Mark Zuckerberg, vaikka hänestä upporikas nuorimies tulikin, vaan sen loi sovelluksen ympärille muodostetut yhteisöt. Meitä on siellä tänään noin 800 miljoonaa. Samalla kertaa käytössä olevia puhelimia (yhä useammin ns. älypuhelimia) tulee tänä vuonna olemaan enemmän kuin maailmassa on ihmisiä! Kaikki edellä mainitut sosiaalisen median sovellukset ja puhelimet (tai päätelaitteet kuten me ”ICT-ammattilaiset” sanomme) ovat vain mahdollisuuksia ’parempaan’ elämään, mutta vain, jos me niin haluamme.
Minä haluaisin poistaa suomen kielestä sanan ’kustannustehokkuus’. Tai jos sitä kustannussyistä on pakko käyttää, sen rinnalle tulisi yhtä vahvalla painotuksella tuoda ’inhimillinen tehokkuus’. Uuden informaatioteknologian käyttöönottoon sisältyy aina hurjia kustannustehokkuusvaateita, mutta niitä ei välttämättä tule, jos emme samalla paranna inhimillistä tehokkuuttamme. Miten väärin me teemmekään tietotyötä tässä ns. tietoyhteiskunnassa: kiire, kiire, kiire, palaveri, kokous, palaveri, vielä kaksi tuntia sähköpostien selailua, ja päivä on pulkassa ;) Yhtään en ehtinyt kyllä mitään ajatella, mutta näillä mennään. Lihaa luiden ympärille samasta aiheesta saatte tästä tällä viikolla julkistetusta ja liian vähälle huomiolle jääneestä Työväen teatteri-raportista.
Kysymys on siis tietotyön tekemisestä teknologian kehityksen suomilla uusilla välineillä eri tavalla kuin sitä tehtiin maatalous- ja teollisuusyhteiskunnassa. Jottei asiaa ymmärrettäisi väärin, meillä on edelleenkin ja toivottavasti myös jatkossa maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan töitä. Niiden töiden tekeminen on usein järkevää tehdä hyviksi koetuin keinoin uusilla teknologisilla innovaatiolla höystettyinä.
Kokouskäytäntöjen tulee muuttua. Puolustusvoimissa video- ja omalla työkoneella käytävät Sametime-neuvottelut ovat jo arkipäivää. Niiden käyttöönotto on jo sinällään tuonut asioiden käsittelyyn jäntevyyttä. Jatkossa kokoukset ja palaverit tulisi ymmärtää vieläkin paremmin jatkumona muuhun työhön.
Kokousten valmisteltujen alustusten tulisi olla nähtävissä/kuultavissa youtube/spotify-sovellusten mukaisesti organisaation tietovarannossa jo hyvissä ajoin ennen kokousta. Koko työyhteisö on saanut tutustua materiaaliin ´päätelaitteellaan´ joko töissä, kotona tai vaikkapa lenkillä. Niiden, jotka eivät ole näin menetelleet, on turha tulla kokoukseen tuhlaamaan muiden aikaa, koska siellä keskustellaan suoraan asiaa. Videon/audion tehnyt henkilö voi olla asiantuntijana mukana keskusteluissa. Kokousten välillä kustakin käsitellystä aiheesta on avattu keskustelufoorumi, johon voidaan tuoda ajatuksia koko yhteisön toimesta. Tämä pitää yllä tilannetietoisuutta asian etenemisestä ja tuo lisää ideoita aiheeseen koko kentältä, ja ehkä myös palomuurien ulkopuolelta, jos asia ei ole sensitiivinen.
Myös sähköpostin käyttö tulee lähitulevaisuudessa radikaalisti vähenemään, ja se onnistuu parhaiten ottamalla yrityksessä käyttöön laajasti kaikki sosiaalisen median tekniikat. Alla oleva Youtube-video kertonee, että se on mahdollista aikaan ja paikkaan sitomatta.
Alussa mainitsemani Anthony J. Bradleyn ydinasiat alustuksissaan olivat 1) Sosiaalisen median käyttöön otossa keskeisintä on johtajuus 2) Sosiaalinen media on vain pieneltä osaltaan viestintää, pääasissa se on yhdessä tekemisen vahvistamista 3) Sosiaalista mediaa käyttöön otettaessa pitää aina miettiä, mikä on kulloinkin koko homman tarkoitus (purpose, purpose, purpose), joilla vastataan kysymyksiin MIKSI… MIKSI…MIKSI?
