Kuluvalla viikolla Suomen kenraalikunta piti yhteisen tilaisuuden yhdessä aviopuolisoidensa kanssa. Eräitä puheenaiheita oli informaatioteknologian kehitys, sosiaalinen media sekä niiden suomat mahdollisuudet maanpuolustukselle. Sattumoisin Helsingin Sanomien lauantain (3.12.) lehdessä Anna-Stina Nykänen anna-stina.nykanen@hs.fi kolumnissaan pohtii samoja asioita.
Nykänen peräänkuuluttaa avoimuutta puolustusvoimien verkostotoiminnasta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kuten hän itsekin toteaa, salassa sitä ei ole edes pidetty, mutta jostain syystä kaikkia mielipidevaikuttajia asia ei tavoita. Miten tätä aukkoa voitaisiin paikata? Esimerkiksi tämänkaltaisilla blogi-kirjoituksilla. Mahdollisuudet ovat molemminpuolisia.
Puolustusvoimissa seurataan tarkoin ja opitaan jatkuvasti lisää siitä, miten informaatioteknologia kehittyy 2020-luvulle tultaessa. Kaikkia keksintöjähän ei ole vielä edes keksitty. Mooren lain mukaan uusi informaatioteknologiasukupolvi syntyy joka kahdeksastoista kuukausi. Tämä pitää vieläkin paikkansa, ainakin Gartner-tutkimuslaitoksen mukaan. Kysymys kuuluukin: milloin hypätä mukaan sykliin? Veromaksajien rahoja ei tule heittää riskialttiisti kaikkiin hankkeisiin.
Edellä mainitusta syystä johtuen muun muassa puolustusvoimien johtamisjärjestelmäalalla on tärkeää evaluoida ja tutkia uusia teknologioita niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Esimerkkinä tästä voidaan mainita NATO C3-viraston kanssa tehtävä yhteistyö, jossa evaluoidaan Natossa tulevaisuudessa käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä http://www.nc3a.nato.int/news/Pages/111121-Finns.aspx. Tätä kautta voimme paremmin varmistaa muun muassa kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvien sotilaiden turvallisuus. Toinen esimerkki on ohjelmistoradioihin ja niiden aaltomuotoihin liittyvä kansainvälinen yhteistyö http://www.eda.europa.eu/Otheractivities/SDR/ESSOR. Kummassakin esimerkissä tärkeätä on myös kansallinen yhteistoiminta yliopistojen ja teollisuuden kanssa.
Sosiaalisen mediaan, sen teknologioihin ja toimintatapamalleihin liittyy puolustusvoimien näkökulmasta huikea potentiaali: miten parantaa kutsuntoihin osallistuneiden alokkaiden yhteydenpitoa ennen varusmiespalvelusta miten parantaa varusmiesten ja kotijoukkojen välistä yhteydenpitoa ja miten joukkoälyllistää koko reservimme (crowdsourcing, mass collaboration)? Tässä uskon Metcalfen lakiin http://tekniikkataloustulevaisuusblogi.wordpress.com/tag/metcalfen-laki
Ennen kuin palaan Anna-Stina Nykäsen mainitsemaan kyberulottuvuuteen, pyydän kommenttejanne edellä olevaan.
Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille lukijoille ja onnittelut ylennettäville ja palkittaville.
Herra kenraali,
VastaaPoistaLause "miten parantaa kutsuntoihin osallistuneiden alokkaiden yhteydenpitoa ennen varusmiespalvelusta" pisti silmään blogistanne.
Varmaan PV:n kovassa ytimessänne olettekin jo pohtineet asiaa, mutta itselläni tuli mieleen muistikuva jostain alokasdokumentista vuosia takaperin, (ennen Facebookia..) jossa nuoria miehiä tai naisia astui palvelukseen Yhdysvaltain armeijaan. Jos oikein muistan heidän recruitterinsa treenasi ja tsemppasi näitä tyyppejä henkilökohtaisesti. Toki siellä päässä on käytössä "hieman" mittavammat resurssit, mutta asia sinänsä, yksilön huomioiminen jo ennen palvelukseen astumista asialle omistautuneen henkilökunnan toimesta oli vakuuttavaa.
Sosiaalisessa mediassa esimerkiksi vuoden poliisi Marko "Fobba" Forss on toiminut poliisin puolelta erinomaisena majakkana kansalaisten suuntaan. Kysy Fobbalta, Fobba vastaa. Varmasti teidänkin puoleltanne liikenisi joku operaattori tällaiseen viestintään sekä tulevien varusmiesten tarpeita varten, että esimerkiksi upseerin uralle tai PV:lle muuten töihin pyrkiviä varten.
Tällaista ajatuksenvirtaa täältä,
Itsenäisyyspäivän jälkiterveisin
Sami Salmu
I/06 vänr res
Yhdyn Samin kommenttiin vastaavasta henkilöstä PV:n puolelle kuin mitä poliisilla Marko Forss. Varmasti helpottaisi tulevien alokkaiden ryhmäytymistä jokin yhteinen sivusto (Facebook, Google+, jne. jossa voisi halutessaan olla yhteyksissä oman saapumiserän henkilöihin kuin myös vanhempien saapumiserien henkilöihin. Lisäksi joukossa olisi hyvä olla juuri Fobban kaltainen henkilö vastaamaan PV:n puolelta tulevien alokkaiden ja miksei jo reserviin siirtyneidenkin kysymyksiin.
VastaaPoistaKiitoksia kommenteista. Juuri tämänkaltaisia esityksiä odotinkin. Sosiaalisen median käyttöä puolustusvoimien toiminnassa on laajennettu ja tullaan edelleen laajentamaan, mutta niin kuin tiedämme, sen tulee perustua "kentän ääneen".
VastaaPoistaSamin kommentissa on itua. Siinä yhdistyvät sosiaalisen median jo hyväksi havaittu käyttötapa ja palvelukseen astuvan yksilöllinen kohtaaminen. Merkille pantavaa on, että esikuva tuolle kohtaamiselle löytyi live-maailmasta.
VastaaPoistaSosiaalinen media on osoittanut voimansa vertaisverkkojen rakentamisessa rauhanturvaajien läheisten tukemisessa. Sama malli voisi toimia komeasti myös varusmiesten perheväen parissa. Pientä resurssointia se vaatii, mutta sosiaalisen median itseohjautuvuuden vuoksi tuskin mitään ihmeitä.